Maahanmuuttopolitiikalla luodaan uusia asunnottomia Suomeen

18.01.2017

Suomea on totuttu ajattelemaan tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja demokratian mallimaana, jossa yhteiskunta huolehtii myös heikoimmista. Yksi esimerkki tästä on ollut Suomen asunnottomuuspolitiikka. Suomi on ollut ainoa EU-maa, jossa vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta asunnottomuus on laskenut viime vuosina [1] Asunnottomuuden hoidossa keskiössä on ollut asunto ensin -politiikka, jossa ensimmäinen askel on antaa asunnottomalle asunto.

Käsitys Suomesta ihmisoikeuksia kunnioittavana maana on ollut koetuksella maahanmuuttopolitiikkaa seuratessa. Turvapaikanhakijoiden runsaslukuinen saapuminen Eurooppaan ja Suomeen vuonna 2015 käynnisti prosessin, jossa perus- ja ihmisoikeuksien kunnioitus ei ole ohjannut päätöksentekoa omassa maassamme.

Suomessa on toteutettu sarja hallinnollisia muutoksia ja lakiuudistuksia, jotka ovat vaikeuttaneet ulkomaalaisten asemaa Suomessa. Oleskeluluvan myöntämisperusteita on tiukennettu. Samoilla turvapaikkaperusteilla, joilla ihminen olisi voinut saada oleskeluvan vuosi sitten, ei tiukennusten jälkeen enää saa lupaa. Oman perheen saaminen Suomeen eli perheenyhdistäminen on oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille tehty erittäin vaikeaksi.

Vapaaehtoisen paluun lakimuutos, joka vaikuttaa myös asunnottomuustilanteeseen Suomessa, toteutettiin jo kesällä 2015. Tässä muutoksessa tavoitteena oli saada ihmiset palaamaan kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen vapaaehtoisesti niihin maihin, joihin poliisin on erittäin vaikea järjestää pakkopalautuksia. [2] Muutos tarkoittaa sitä, että lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen oikeus asua vastaanottokeskuksessa lakkaa tietyn määräajan jälkeen ja tilapäistä oleskelulupaa maasta poistamisen estymisen vuoksi ei myönnetä kuten aiemmin, jos ihminen ei ole yrittänyt itse palata vapaaehtoisesti. Vaihtoehdoiksi jää siis palata vapaaehtoisesti kotimaahan tai lähteä vastaanottokeskuksesta pois.

Perustuslaki turvaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon[3]. Maahanmuuton ministerityöryhmä julkaisi 16.12.2016. ohjeistuksensa kunnille siitä, mitä tämä tarkoittaa tässä uudessa tilanteessa.[4] Toimenpidesuunnitelmassa laittoman maassa oleskelun ehkäisyyn ja hallintaan viranomaiset keskittyvät ilmiön hallintaan, eivät sen ratkaisemiseen. Toimenpidesuunnitelma linjaa, että kuntien tulee tarjota tarvittaessa mahdollisuus hätämajoitukseen, ruoka ja välttämättömät lääkkeetkin mainitaan, mutta hätämajoituksesta ihmiset ohjataan vapaaehtoisen paluun ohjelmaan. Siis siihen ohjelmaan, johon he jo kerran kieltäytyivät lähtemästä ja joutuivat tästä syystä vastaanottopalveluiden ulkopuolelle. Mitä tämä tarkoittaa sellaisen ihmisen kohdalla, joka ei katso voivansa palata kotimaahansa?

Vastaanottopalvelut olivat päättyneet marraskuun 2016 loppuun mennessä jo 113 henkilöltä, joista 13 oli lapsia.[5] Kun vuonna 2015 saapuneelle 32 476 henkilölle saadaan lainvoimainen päätös, kielteisen päätöksen saaneiden ihmisen määrä, joita poliisi ei voi pakkopalauttaa lähtömaahan, tulee nousemaan. Mitä nämä ihmiset päättävät tehdä? Palaavatko he kotimaahansa, lähtevätkö muualle Eurooppaan vai jäävätkö Suomeen elämään yhteiskunnan ulkopuolelle?

Tämä maahanmuuttopolitiikalla luotu inhimillinen umpikuja tulee vaikuttamaan myös asunnottomuuteen Suomessa.

Veera Vilkama, maahanmuuttotyön kehittäjä, Sininauhasäätiö


[1] https://www.theguardian.com/housing-network/2016/sep/14/lessons-from-finland-helping-homeless-housing-model-homes

[2] http://www.emn.fi/files/1425/FINAL_EMN_Returning_rejected_asylum_seekers_EN_FI.pdf

[3] Perustuslaki 19.1§ http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=perustuslaki#L2P19

[4] http://valtioneuvosto.fi/documents/10616/1266558/TpsuunnitelmaLAMA.pdf/c5b16a1b-8418-4fe0-a3ba-3fe3663ef67f

[5] http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/vastaanottopalvelut_paattyneet

Ajankohtaista


Asunnottomuustyön uhkakuvia: huonokuntoiset asukkaat putoavat vaille hoitoa ja joutuvat toistuvasti asunnottomiksi >

Uusi blogi: Naapurustotyöllä voidaan edistää turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön kohtaamisia >

Asuminen


Asunto ensin-periaate >

AUNE-toimenpideohjelma >

Meille asumaan? >

Asumisen hankkeet >

Sininauhasäätiö