Valtakunta

Kymmenenkunta vuotta sitten mä sairastuin. Se sairaus aiheutti mulle ton liikuntavamman ja mä jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. Mun työura loppui siihen, ja asunto meni kun mun kaverit juopotteli siellä. Ne aiheuttivat liikaa häiriöitä ja mä sain häädön. Mä olin varmaan vuoden ilman asuntoa, asuntoloissa ja kavereiden luona ja sit mä tulin tänne asumisyksikköön.

Mä en aluksi tykännyt asua täällä ollenkaan. Järkyttävintä oli, että heti kun tuli sisään niin ovessa luki ”laitos”. Enhän mä missään laitoksessa halunnut asua, vaikka toki tää laitos onkin. Mä vierastin tätä paikkaa varmaan vuoden. Onneksi ihminen on mukautuvainen, mäkin olen nyt sopeutunut ja miellän tämän kodiksi.

Ja onhan tää silleen koti, et ei oo yhteismajoitusta, vaan oma asunto. Eikä tarvitse pummia kenenkään nurkissa, vaan mulla on mun oma valtakunta. Täällä mulla on kotirauha ja saan tulla ja mennä niin kuin haluan. Voin olla yksin kun haluan tai kutsua kavereita pelaan korttia, jos siltä tuntuu. Mulle on myös tärkeätä, ettei täällä kytätä, sillä mä haluan määrittää itse omaa juomistani ja päättää itse omista asioistani.

Katso video.

Ajankohtaista


Asunnottomuustyön uhkakuvia: huonokuntoiset asukkaat putoavat vaille hoitoa ja joutuvat toistuvasti asunnottomiksi >

Uusi blogi: Naapurustotyöllä voidaan edistää turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön kohtaamisia >

Asuminen


Asunto ensin-periaate >

AUNE-toimenpideohjelma >

Meille asumaan? >

Asumisen hankkeet >

Sininauhasäätiö